OPAS Lue Inflaatiolaskurin opas
Inflaatiolaskuri 2026

Ostovoiman muutos ajan yli

Paljonko raha on arvoltaan tulevaisuudessa tai menneisyydessä

%
EKP:n tavoite
Euroalueen keskuspankin inflaatiotavoite on lähellä mutta alle 2 %. Suomessa vuoden 2022–2023 inflaatio oli tavallista korkeampaa. Historiallinen keskiarvo on noin 2 %.
Sama tavaramäärä maksaa
1 280,08 €
10 v päästä (2,50 % vuosi)
Nykyisen summan ostovoima jäljellä781,20 €
Menetetty ostovoima−218,80 €
Kumulatiivinen kerroin×1,2801

Tallenna tämä laskelma

Luo ilmainen tili, niin voit tallentaa laskelmat, merkitä suosikit ja seurata muutoksia ajan myötä.

Jaa Inflaatiolaskuri

Inflaatio

Mitä inflaatio tarkoittaa?

Inflaatio tarkoittaa yleistä hintatason nousua ja rahan ostovoiman heikkenemistä. Kun inflaatio on 3 % vuodessa, sama tavarakori maksaa vuoden päästä 3 % enemmän. Yhdellä eurolla saa vuoden päästä vähemmän tuotteita kuin nyt. Pitkällä aikavälillä pienetkin inflaatioluvut kumuloituvat: 2 %:n inflaatiolla 10 vuoden aikana ostovoima laskee noin 18 %.

Käyttäytymisen kannalta inflaatio on tärkeä säästämisen ja sijoittamisen näkökulmasta. Jos säästöillesi maksettava korko on pienempi kuin inflaatio, säästöjesi todellinen arvo laskee, vaikka nimellinen summa kasvaisikin.

Kaava

Näin inflaatiokerroin lasketaan

Tulevaisuus: hinta = alkuhinta × (1 + inflaatio)^vuodet
Menneisyys: alkuhinta = nykyhinta ÷ (1 + inflaatio)^vuodet

Esimerkki: 1 000 € 10 vuoden päästä 2,5 %:n inflaatiolla = 1 000 × 1,025^10 ≈ 1 280 €. Sama ostovoima maksaa 10 v päästä siis 280 € enemmän.

UKK

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on inflaatiolla ja ostovoimalaskurilla?
Inflaatiolaskuri käyttää yhtä kiinteää inflaatioprosenttia joka toistuu vuosittain. Ostovoimalaskuri hyödyntää Tilastokeskuksen todellista kuluttajahintaindeksiä ja huomioi historian tarkat inflaatiovuodet. Käytä ostovoimalaskuria kun haluat tarkasti verrata eri vuosien euroja.
Miten inflaatio vaikuttaa sijoituksiini?
Sijoituksesi reaalituotto on nimellistuotto − inflaatio. Jos osake tuottaa 7 % ja inflaatio on 3 %, reaalituotto on 4 %. Pankkitilillä 0,5 %:n korolla 3 %:n inflaation aikana menetät joka vuosi noin 2,5 % ostovoimaa.
Kuinka pitkän aikavälin inflaatio kannattaa käyttää?
EKP:n tavoite on lähellä mutta alle 2 %. Historiallinen keskiarvo Suomessa on ollut noin 2 %. Käytä 2–3 % pitkän aikavälin arvioihin. Lyhyellä aikavälillä yksittäisen vuoden inflaatio voi olla huomattavasti korkeampi (esim. 2022 noin 7 %) tai matalampi.
Miten inflaatiokerroin vaikuttaa palkkoihin?
Palkat eivät automaattisesti seuraa inflaatiota. Työehtosopimusten palkankorotukset ovat usein vain 1–3 % vuodessa. Jos inflaatio on tätä korkeampi, reaalipalkkasi laskee. Reaalipalkka = nimellispalkka − inflaatio.
Tietoa laskurista

Inflaatiolaskuri

Inflaatiolaskuri auttaa hahmottamaan rahan arvon muutosta ajassa. Voit laskea kumpaankin suuntaan: kuinka paljon tuleva ostovoimasi on tänäisillä säästöillä, tai millaista rahaa esimerkiksi 1980-luvun palkka tarkoittaisi tänään. Kaava perustuu koronkorko-tyyppiseen kertymään: (1 + inflaatio)^vuodet.

Muita talouden laskureita: ostovoimalaskuri Tilastokeskuksen dataan perustuen, koronkorkolaskuri säästöjen kasvattamiseen sekä säästötavoitelaskuri tavoitteen saavuttamiseen.

Laske myös

Tiedot päivitetty
OPAS

Inflaatiolaskurin opas

5 min lukuaika
Näin käytät
1
Valitse suunta

Tulevaisuuteen: paljonko sama tavaramäärä maksaa X vuoden päästä. Menneisyyteen: mitä nykyinen X euron summa vastasi Y vuotta sitten.

2
Syötä summa

Nykyinen euromäärä.

3
Vuosia

Aikaväli vuosina. Voi olla desimaali.

4
Inflaatioprosentti

EKP:n tavoite 2 %, viime vuosien keskiarvo 3–4 %, huipuissa 7–9 %. Käytä pitkän ajan arviointiin 2–3 %.

Hyödyt
Palkkaneuvottelujen tuki

Näet kuinka paljon reaalipalkkasi on laskenut inflaation aikana. "Palkkani on jäänyt 8 % jälkeen viimeisen 3 vuoden aikana."

Sijoituksen reaalituotto

Nimellinen tuotto pitää korjata inflaatiolla. 7 % tuotto 3 % inflaatiolla on vain 4 % reaalituotto.

Eläkesäästöjen arviointi

30 v päästä 1 000 000 € vastaa 2 %:n inflaatiolla nykyistä 552 000 €. Reaalinen tavoite on iso.

Historiavertailu

Mummon 1980-luvun 5 000 mk palkka vastaisi tänään noin 4 000 € ostovoimaltaan.

Mitä pitää ottaa huomioon
Kiinteä inflaatio-oletus

Laskuri käyttää yhtä vuosi-inflaatiota. Todellinen inflaatio vaihtelee vuosittain: tarkkaan arvioon käytä ostovoimalaskuria.

Kokonaiskuluttajahintaindeksi

Inflaatio on kuluttajakorin painotettu keskiarvo. Yksittäiset ryhmät (asuminen, energia, ruoka) voivat kehittyä eri tavalla.

Erilainen kokemus

Alueelliset ja henkilökohtaiset kulut vaikuttavat kuinka isoksi koettu inflaatio on. Pääkaupunkiseudulla asuminen kallistuu nopeammin.

Ei ennuste

Laskuri antaa mekaanisen laskun valitulla inflaatiolla. Se ei ennusta todellista tulevaisuuden inflaatiota.

Lisätietoa

Inflaatiolaskuri on välttämätön työkalu talouden ymmärtämiseen. Inflaatio tarkoittaa hintatason yleistä nousua ja rahan ostovoiman heikkenemistä. Kun inflaatio on 3 % vuodessa, sama tavarakori maksaa vuoden päästä 3 % enemmän. Yhdellä eurolla saa vuoden päästä vähemmän tuotteita kuin nyt. Pitkällä aikavälillä pienetkin inflaatioluvut kumuloituvat: 2 %:n inflaatiolla 10 vuoden aikana ostovoima laskee noin 18 %, 20 vuoden aikana 33 %. Euroopan keskuspankin (EKP) inflaatiotavoite on lähellä mutta alle 2 %. Suomen historiallinen pitkän aikavälin keskiarvo on ollut noin 2 %. Vuosien 2022–2024 poikkeuksellisen korkea inflaatio (huippu 9 % vuonna 2022) johtui energiakriisistä, toimitusketjujen ongelmista ja ekspansiivisesta rahapolitiikasta. Käyttäytymisen kannalta inflaatio on tärkeä säästämisen ja sijoittamisen näkökulmasta. Jos säästöillesi maksettava korko on pienempi kuin inflaatio, säästöjesi todellinen arvo laskee, vaikka nimellinen summa kasvaisikin. Esimerkiksi 0,5 %:n tilikorko 3 %:n inflaation aikana tarkoittaa 2,5 %:n vuosittaista ostovoiman menetystä. Reaalinen tuotto = nimellinen tuotto − inflaatio. 7 %:n vuosituotto ja 3 %:n inflaatio antaa vain 4 %:n reaalituoton. Pitkän aikavälin sijoituksissa tämä on ratkaisevaa: kymmenessä vuodessa 7 %:n tuotto tekee pääoman kaksinkertaiseksi, mutta reaalisesti se on vain 48 %:n kasvu ostovoimassa. Inflaation vaikutuksia näet myös vertaamalla eri ajankohtien palkkoja. 1980-luvun 5 000 markan palkka vastasi ostovoimaltaan noin 4 000 euroa tänään. Se ei ollutkaan huono palkka. Muita talouden oppaita: ostovoimalaskurin opas käyttää tarkkaa KHI-dataa, koronkorkolaskurin opas auttaa säästämisen, markka-eurolaskurin opas valuuttamuunnoksiin ja budjettilaskurin opas arjen suunnitteluun.