Laske katon pinta-ala
Harja-, pulpetti- ja tasakatot kaltevuudella
Vain katemateriaali. Aluskate, ruoteet, tiivisteet, kattoturvatuotteet ja työ lisäksi.
Miten katon pinta-ala lasketaan?
Katon todellinen pinta-ala eroaa merkittävästi talon rungon pohjapinta-alasta, koska katto on kaltevassa asennossa. Jyrkempi katto = suurempi pinta-ala samalla rungolla. Kattopinta lasketaan jakamalla pohjapinta-ala kaltevuuskulman kosinilla. Esim. 30° kaltevuudella pinta on 15 % suurempi kuin pohjapinta-ala.
Kaksi kaltevaa lappeetta harjalla. Yleisin katto Suomessa, kaltevuus tavallisesti 20–40°. Molemmat lappeetta samankaltaisia.
Yksipuolinen kaltevakatto ilman harjaa. Yleinen moderneissa taloissa. Kaltevuus 5–30°.
Käytännössä lähes tasainen katto. Vedeneristys erikoisrakenteinen. Kaltevuus 0–5°, riittää veden valumiseen.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi 10 % hukka lisätään?
Mitä maksaa katon uusiminen?
Vaikuttaako räystäs katon pinta-alaan?
Miksi jyrkkä katto on kalliimpi?
Kattopinta-alalaskuri
Laskuri huomioi kaltevuuden vaikutuksen todelliseen pinta-alaan. Se lisää räystäät molemmille sivuille ja lisää 10 % hukkavaran materiaalitarpeeseen. Tulos on kattomateriaalin tarve neliöinä, ja lisäksi laskuri esittää materiaalikustannuksen.
Muita rakennuslaskureita: betonilaskuri, puutavaralaskuri, maalilaskuri.
Laske myös
Kattopintalaskurin opas
4 min lukuaikaAnna rakennuksen pituus ja leveys pohjapiirustuksen mukaan neliömetreinä.
Harjakatto, pulpettikatto tai tasakatto, sillä lappeiden määrä ja laskentatapa eroavat.
Syötä kaltevuus asteina, esimerkiksi 27–35 astetta on tyypillinen suomalainen harjakatto.
Laskuri kertoo lappeiden yhteispinta-alan, joka on pohja-alaa suurempi kaltevuuden mukaan.
Kattopeltiä, tiiliä tai huopaa tilataan aina todellisen lappeen mukaan, ei pohja-alan mukaan.
Näet suoraan kuinka paljon jyrkkä katto lisää pinta-alaa loivaan verrattuna.
Räystäiden ylitys lisätään lappeen mittoihin, jotta materiaalimäärä ei jää vajaaksi.
Todellisen pinta-alan avulla lasket kate- ja aluskatemateriaalien kustannukset tarkasti.
Mitä jyrkempi katto, sitä enemmän todellinen pinta-ala kasvaa suhteessa pohja-alaan.
Räystäiden ylitys, tyypillisesti 30–60 cm, kasvattaa lappeen pinta-alaa pohjamittoihin nähden.
Katemateriaalin hukka syntyy harjoista, aluslinjoista ja läpivienneistä, varaa se erikseen materiaalilaskurissa.
Aumakatot ja useat lappeet kannattaa laskea lape kerrallaan tarkkuuden varmistamiseksi.
Kattopintalaskuri auttaa selvittämään katon todellisen pinta-alan, joka on aina rakennuksen pohja-alaa suurempi katon kaltevuuden vuoksi. Laskenta perustuu kaltevuuskulmaan: lappeen pinta-ala saadaan jakamalla pohja-ala kaltevuuskulman kosinilla, joten mitä jyrkempi katto, sitä enemmän todellinen pinta-ala kasvaa suhteessa pohjamittoihin. Suomalaisissa harjakatoissa tyypillinen kaltevuus on 27–35 astetta, mikä kasvattaa pinta-alaa pohja-alasta noin 10–20 prosenttia. Kattotyyppi vaikuttaa laskentaan: harjakatossa on kaksi lapetta, pulpettikatossa yksi kalteva lape ja tasakatossa pinta-ala vastaa lähes pohja-alaa. Räystäiden ylitys, yleensä 30–60 senttimetriä, tulee lisätä lappeen mittoihin, sillä katemateriaali asennetaan räystäslinjaan asti eikä vain seinälinjaan. Todellisen pinta-alan päälle lasketaan vielä materiaalikohtainen hukkavara, joka kattaa harjat, aluslinjat ja läpiviennit. Aumakatoissa ja monimutkaisissa muodoissa kannattaa laskea jokainen lape erikseen tarkkuuden vuoksi. Katemateriaalien menekkiin liittyy myös puutavaralaskurin opas koolauksen osalta. Lattian ja seinien materiaaleihin löytyy lattialaskurin opas ja maalilaskurin opas.