TER-kulun vaikutus pitkälle ajalle
Hallintokulun (TER) vaikutus tuottoon
Jopa pienet vuosikulut kertautuvat merkittävästi pitkällä aikavälillä. Ero halvan (0,20 %) ja kalliin (1,5 %) välillä voi olla kymmeniä tuhansia euroja 20 vuoden sijoituksessa.
Mikä on TER ja miksi se on tärkeä?
TER (Total Expense Ratio) tarkoittaa rahaston vuosikustannuksia prosentteina hallinnoitavasta pääomasta. Jopa pieni ero rahastojen välillä, esimerkiksi 0,2 % vs. 1,2 %, kertautuu pitkällä aikavälillä valtaviksi eroiksi. Halvat indeksi-ETF:t (esim. iShares Core MSCI World tai Vanguard S&P 500) voivat maksaa vain 0,05–0,20 % vuodessa, kun taas aktiivirahastot yleensä 1–2 %.
Passiivinen indeksi-ETF joka seuraa markkinaindeksiä. Alhaiset kulut, pitkän aikavälin ykkösvalinta useimmille sijoittajille.
Kohtuulliset kulut, mutta pitkällä aikavälillä syövät merkittävän osan tuotoista. Yleensä puolittaiset aktiiviset rahastot.
Perinteinen aktiivinen rahasto, joka lupaa markkinaa parempaa tuottoa. Käytännössä useimmat häviävät indeksille pitkällä aikavälillä.
Usein kysytyt kysymykset
Onko TER ainoa kulu ETF-sijoituksessa?
Kannattaa vaihtaa kallis rahasto halpaan?
Mikä on käytännössä hyvä TER?
Miksi laskuri näyttää niin suuret erot?
ETF-kululaskuri
Laskuri havainnollistaa TER-kulun vaikutuksen sijoitussalkkuun pitkällä aikavälillä. Se laskee kuukausittain kertautuvan tuoton sekä ilman kuluja että kulujen kanssa, ja näyttää eron euromääräisenä ja prosenttiosuutena sijoitetusta pääomasta. Kaikki laskennat perustuvat oletukseen tasaisesta bruttotuotosta, joka on yksinkertaistus todellisesta markkinasta.
Muita sijoitukseen liittyviä laskureita: koronkorkolaskuri, säästötavoitelaskuri, osinkolaskuri ja luovutusvoittolaskuri.
Laske myös
ETF-kululaskurin opas
5 min lukuaikaSyötä sijoituksen alkusumma euroissa.
Toistuvan kuukausisijoituksen määrä. Voi olla 0 jos vain alkusijoitus.
Osakkeen historiallinen tuotto n. 7–10 %/v. Realistinen luku pitkälle sijoitukselle on 6–8 %.
Rahaston vuosikulut. Halvat indeksi-ETF:t 0,05–0,25 %, aktiivirahastot 1–2 %.
Kuinka kauan sijoitus on markkinoilla. Yleensä 10–40 vuotta.
Vertaile eri ETF:iä ja rahastoja kulujen perusteella. Alhaiset kulut tekevät ison eron.
Näet konkreettisesti miksi passiiviset indeksi-ETF:t voittavat aktiivirahastot pitkällä aikavälillä.
Vaihto halvempaan rahastoon voi säästää kymmeniä tuhansia euroja eläkkeeseen mennessä.
Bruttotuotosta pitää vähentää TER, verot ja inflaatio. Todellinen käytettävä tuotto on paljon pienempi.
TER ei sisällä kaikkia kuluja. Kaupankäyntipalkkiot, spread ja valuutanmuunto voivat lisätä kuluja 0,1–0,5 %.
Osinkoja tuottavat ETF:t verotetaan välitilillä. OST-tili ja kertyvät ETF:t optimoivat verotusta.
Rahaston vaihto laukaisee luovutusvoiton veron 30–34 %. Puntaroi tulevien vuosien säästöt verrattuna vaihdon kertakuluihin.
Nimellinen tuotto pitää korjata inflaatiolla. Käytä [ostovoimalaskurin opasta](/oppaat/ostovoimalaskuri) reaalituoton arvioimiseen.
ETF-kululaskuri on tärkeä työkalu pitkäaikaiselle sijoittajalle. TER (Total Expense Ratio) eli rahaston vuosikustannukset prosentteina hallinnoitavasta pääomasta on suurin yksittäinen tekijä, joka kertautuu pitkälle ajanjaksolle. Halvat indeksi-ETF:t kuten iShares Core MSCI World tai Vanguard S&P 500 maksavat 0,05–0,20 % vuodessa. Aktiivirahastot ovat tyypillisesti 1–2 % vuodessa, ja sen lisäksi ne saattavat periä myyntipalkkioita tai ostorajoituksia. Ero tuntuu pieneltä vuodessa, mutta 30 vuoden sijoituksessa se voi tarkoittaa jopa 30–40 prosentin eroa lopullisessa pääomassa. Konkreettinen esimerkki: 100 000 euron sijoitus 30 vuoden aikana 7 % bruttotuotolla. Halvalla (0,2 %) rahastolla loppupääoma on noin 717 000 €, kalliilla (1,5 %) noin 505 000 €. Ero on 212 000 € pelkästään kuluista. Kuluja voi minimoida valitsemalla laajoja indeksi-ETF:iä ja välttämällä turhaa vaihtelua. Osakesäästötilillä (OST) rahaston vaihto ei laukaise luovutusvoiton veroa, mutta muissa arvo-osuustileissä pitää huomioida verovaikutus vaihdon yhteydessä. Kokonaiskuvaan kuuluu myös inflaatio: ostovoimalaskurin opas auttaa arvioimaan reaalituoton. Sijoitusstrategiaan liittyvät myös koronkorkolaskurin opas, säästötavoitelaskurin opas ja DCA-simulaattorin opas, joka vertailee kertasijoitusta ja kuukausisijoittamista.